Syksyn kuulumisia

Juuri nyt raikaa Kaustisella Kansantaiteenkeskuksen aulassa Näppärien laulu ja soitto Taiteiden päivän merkeissä, ja perään vuoron saa parin vuoden tauon jälkeen käynnistyneen Kaustisen opiston kansanmusiikkilinjan porukka ensiesiintymisessään. Musiikkilukion ryhmät valmistautuvat illan esiintymisiinsä, kansanmusiikkiryhmät tietysti muiden muassa.

Eilistä YK:n päivää vietettiin Kaustisen kouluissa aamunavauksilla, joissa työryhmämme soittoniekat kävivät soittamassa ja kertomassa aineettomasta kulttuuriperinnöstä ja Unesco-hakemuksesta.

Hakemukseen ja aineettomaan kulttuuriperintöön liittyvää valistustyötä on jatkettu muutenkin laajalla rintamalla. Vuoden alusta saakka Kaustisella on ollut käynnissä kehityshenkisten kaustislaisten yksityishenkilöiden perustaman työryhmän ja kyläyhdistysten yhdessä järjestämä Kaustisen elävät kylät -tilaisuuksien kiertue, jossa käydään läpi jokaisen kylän historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Näissä tilaisuuksissa on kerrottu ja keskusteltu myös Unesco-prosessista ja aineettomasta kulttuuriperinnöstä laajemminkin.

Hakemus Unescon luetteloon oli syyskuussa kommentoitavana verkossa ja sen jälkeen työpajassa, jossa käsiteltiin saatuja kommentteja ja kommentoitiin paikan päällä. Valtavaa ryntäystä kommentointimahdollisuus ei aiheuttanut, molempiin osallistui vajaat 10 henkeä, ja verkkokommenteista suurin osa oli hakemuksen sisältöön puuttumattomia kannustavia ”peukutuksia”.

Blogisivun postausta kommentointimahdollisuudesta on luettu kuitenkin sata kertaa, joten kiinnostusta asia herättää. 20-sivuisen ”Unesco-kielisen” hakemuksen lukeminen läpi ja kommentoiminen on tietysti aikaaviepä ja ehkä haastavakin tehtävä. Tähänastisten kokemusten perusteella sekä osallistujamäärältään että sisällöllisesti menestyksekkäin tapa saada ruohonjuuritason perinteenharjoittajat osallistumaan hakemuksen tuottamiseen onkin ollut alkuvuoden verkkokysely, jossa vastaajat saivat omin sanoin kuvata näkemyksiään perinteestä, sen harjoittamisesta ja merkityksestä. Kyselyn yli 130 vastaajaa ovat toden teolla vaikuttaneet hakemuksen sisältöön – vastaukset antoivat moniin hakemuksen kohtiin tukevan rungon ja moniin tärkeitä lisätietoja ja -näkemyksiä.

Eniten keskustelua työpajoissa ja muussa hakemuksen työstämisessä ovat herättäneet perusasiat: kohteena olevan ilmiön ja sitä edustavan yhteisön määrittely ja rajaaminen. Mitä ja keitä kuuluu kaustislaisen viulunsoiton yhteisöön niiden itsestäänselvimpien lisäksi? Miten huomioidaan esimerkiksi tanssi- ja lauluperinne, kanteleperinne, naapuripitäjien ja muualle muuttaneet soittajat ja tanssijat? Miten saadaan kerrottua niin sanottu iso kuva asiaa ennestään täysin tuntemattomille hakemuksen arvioijille, ilman että he sotkeutuvat täsmennyksiin, lisäyksiin ja sivupolkuihin? Näiden tavoitteiden tasapainottamiseksi on käyty jopa yhden lauseen tai sanan tasolle asti ulottuvia kiihkeitä mutta hedelmällisiä ja tärkeitä keskusteluja.

Nyt hakemus on jatkanut matkaansa Museovirastoon käännätettäväksi englannin kielelle. Tästä eteenpäin valmistelu jatkuu englanninkielisen version pohjalta Kaustisen työryhmän ja Museoviraston yhteistyönä.

Kiivaan työn alla on myös Unesco-hakemusvideo, jonka toinen versio on parhaillaan työryhmän kommentoitavana. Materiaalista uskaltaa olla ylpeä, mutta leikkausprosessi tuottaa vakavaa sydänsärkyä – kerrottavaa ja näytettävää olisi hyvinkin tunniksi, mitään ei haluttaisi jättää pois, mutta kaikki pitää saada mahtumaan kymmeneen minuuttiin!

Lauri Oino, tuottaja, Kansanmusiikki-instituutti

1 vastaus artikkeliin “Syksyn kuulumisia”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s