Seurantaa

Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimukseen liittyneet valtiot ovat sitoutuneet monenlaisiin asioihin, kuten omien kohteidensa luetteloimiseen, yhteisöjen äänen kunnioittamiseen sekä kestävän kehityksen periaatteiden noudattamiseen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen aineettoman kultturiperinnön turvaamisessa.

Valtiot ovat sitoutuneet myös sopimuksen toteutumisen seurantaan. Suomenkin tulee raportoida kuuden vuoden välein koko muulle maailmalle, miten se on toteuttanut sopimuksen velvoitteet – esimerkiksi osaltaan huolehtinut kaustislaisen viulunsoiton perinteen turvaamisesta.

Mistään ylimalkaisesta ainekirjoituksesta ei ole kysymys. Raportti jakautuu kahdeksaan teema-alueeseen, ne yhteensä 26 ”ydinindikaattoriin” ja edelleen 86 arviointikriteeriin. Raportointiin tulee kerätä maittain työryhmä, rakentaa strategia, kuulla yhteisöjä laaja-alaisesti eri tavoilla, kerätä tilastodataa ja niin edelleen.

Viime vuodesta alkaen järjestelmä on toiminut niin, että kunakin vuonna raportoivat yhden maanosan valtiot. Tällä pyritään saamaan aikaan yhteistyötä maanosittain mm. raportoinnin toteutustapojen suunnittelussa ja koulutuksessa, jottei joka maan tarvitsisi keksiä pyörää aina uudestaan.

Eurooppa on tänä vuonna ensimmäistä kertaa yhteisessä raportointivuorossa, ja Suomen kohdalla kerta on ylipäänsä ensimmäinen. Unesco järjesti maalis-huhtikuussa Euroopan valtioiden kontaktihenkilöille laajan, 20-tuntisen koulutuksen, johon sain mahdollisuuden osallistua yhdessä Museoviraston aineettoman kulttuuriperinnön erityisasiantuntija Leena Marsion kanssa. Mielenkiintoisessa ja näköaloja avartavassa koulutuksessa opiskeltiin raportointityökalua, vaihdettiin näkemyksiä ja kokemuksia eri maiden välillä ja varauduttiin kuluvan vuoden toimiin.

Suomi toimiikin esimerkillisesti sopimuksen hengen mukaisesti sitouttamalla järjestökenttää eri tasoilla ja tilanteissa. Yhteisöjen, järjestöjen ja perinteenharjoittajien äänen tulee kuulua sopimuksen toimeenpanon jokaisessa vaiheessa – myös toteutumisen arvioinnissa ja sen suunnittelussa.

Matti Hakamäki, johtaja, Kansanmusiikki-instituutti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s