Kaustislaisen viulunsoiton Unesco-hakemus kommentoitavana

Kaustislaisen viulunsoiton hakemusluonnos Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon on kommentoitavana verkossa 5.9.-20.9.2019. Lisäksi Kaustisen Unesco-työryhmä järjestää Kansantaiteenkeskuksen Museosalissa maanantaina 23.9.2019 klo 18-20 hakemustyöpajan, jossa saatuja kommentteja käsitellään ja kommentteja voi myös esittää.

Kommentteja toivotaan kaikilta, jotka katsovat kuuluvansa kaustislaisen viulunsoiton yhteisöön, tavalla tai toisella!

HAKEMUSLUONNOS

KOMMENTOINTILOMAKE

 

 

Juhlahumua

Viulu soi Kaustisella koko vuoden kaikenlaisissa yhteyksissä, mutta kohokohta on tietysti Kaustisen kansanmusiikkijuhlat. Tapahtuma on valtava koko maan ja maailmankin kansanmusiikin ja -tanssin runsaudensarvi, niin myös kaustislaisen. Kaustislaiset urakoivat kymmenittäin esiintymisiä: suurissa yhteissoitoissa alkaen maanantain Kaustislaisesta alotuksesta aina sunnuntain päätössoittoon Kreeta Haapasalon patsaalla, ja kylä- ja perheyhtyeiden, tanssiryhmien ja muiden kokoonpanojen omissa esiintymisissä sekä tietysti kaikenlaisissa spontaaneissa tilanteissa.

Kaikkea tätä kuvattiin tietysti Unesco-hakemusvideota varten koko alkuviikon ajan.

Hakemusprosessin kannalta viikon toinen kohokohta oli lauantain 13.7. kansainvälinen aineettoman kulttuuriperinnön seminaari. Unescon luettelon kohteita ja akkreditoituja järjestöjä edustavat vieraat Virosta, Latviasta, Norjasta ja Ruotsista kertoivat kohteistaan ja niiden kokemuksista listauksen jälkeen. Vaikutukset ovat vahvasti positiivisia, mutta kun puhelin alkaa pirisemään kaksikymmentä kertaa päivässä ja soitot tulevat ympäri maailmaa, myös työmäärä kasvaa. Puheenvuoroissa toistui kuitenkin se, mikä Kaustisellakin on jo havaittu: prosessin ehkä tärkein anti jopa hakemusten menestyksestä riippumatta on perinteen harjoittajien vahvasti kasvanut tietoisuus omien perinteidensä arvosta ja niiden turvaamisen kysymyksistä.

Festivaalin elävän perinnön anti ei jäänyt pelkästään musiikkiin ja tanssiin. Elävän perinnön tapahtumakokonaisuudessa vieraat pääsivät pohtimaan yövaelluksella suomalaista metsäsuhdetta ja tutustumaan käytännön demonstraatioiden kautta saunomiseen vihdantekoa myöten ja Torniolaakson siiankalastukseen; Perhonjoen historian luultavasti ensimmäiset krenkut kohosivat Mosalan rantaan. Kiinnostuneita esittelypisteellä ja demonstraatioissa riitti jopa odotuksia enemmän, ja yhteisöteos Elävän perinnön puun päreisiin kertyi monta kymmentä elävän perinnön esimerkkiä.

Lauri Oino, tuottaja, Kansanmusiikki-instituutti

Videontekoa

Hakemuksen Unescon maailman aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon osana on enintään kymmenminuuttinen aihetta esittelevä video. Hakemusta arvioivat Unescon asiantuntijaelimet, joissa ovat kaikki mantereet edustettuina tasapuolisesti. Hyvä arvaus on, että niiden jäsenet tuskin ovat koskaan kuulleetkaan pienen pohjoiseurooppalaisen maan rajatun alueen paikallisesta perinteestä. Siten videolla on varsin tärkeä rooli asian konkretisoimisessa ja perinnettä harjoittavien yksilöiden äänen saamisessa kuuluviin omin sanoin, kuten sopimuksen henkeen kuuluu.

Kaustisen Unesco-hakemuksen videota kuvataan kahdessa otteessa. Kansanmusiikkijuhlat ovat kaustislaisen vuodenkierron kohokohta. Juhlilla kuvataankin kaustislaisten ryhmien esiintymisiä ja kaikenlaista muuta festivaaliin liittyvää touhua. Nyt toukokuun lopussa kuvataan neljänä päivänä ympärivuotista arkea – ryhmien harjoituksia, ihmisiä soittamassa kotioloissaan, pelimannijameja – sekä toistakymmentä perinteen harjoittajien haastattelua: vanhoja, nuoria, miehiä, naisia, ammattilaisia, amatöörejä, soittajia, tanssijoita ja muulla tavoin osallistuvia…

Ensimmäisenä kuvauspäivänä Mauno Järvelä avasi muun muassa kaustislaisen viulunsoiton historiaa ja tyylipiirteitä, Risto Hotakainen kertoi omasta pelimannielämästään, Kaustisen Nuorisoseuran Juniori-Ottoset harjoitteli kaustislaista purppuria ja Timosen perheen jäsenet kertoivat, miten soitto ja tanssi ovat läsnä heidän elämässään. Kuten hakemusprosessissa yleensäkin, sivutuotteilla ja matkalla kohti päämäärää on suuri arvonsa; kymmentä minuuttia varten kuvattava tuntien mittainen haastattelu- ja kuvamateriaali tulee olemaan arvokas dokumentaatio perinteen harjoittamisesta ja sen harjoittajien ajatuksista vuonna 2019.

Lauri Oino, tuottaja, Kansanmusiikki-instituutti

 

Elävän perinnön kokonaisuus Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla

Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on perustamisestaan saakka esitellyt kaustislaisen perinteen lisäksi perinnemusiikkia ja -tanssia koko maasta ja maailmasta, ja vuosien varrella myös monenlaisia muita perinneilmiöitä. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen myötä juhlilla pyritään entistä enemmän tuomaan esiin elävän perinnön ilmiöitä niitä esittelevässä ohjelmakokonaisuudessa.